Sotek-säätiön työhönvalmentaja Helena Kuusisto pohtii blogikirjoituksessaan, kuinka yksilöllinen tuki ja rinnalla kulkeminen auttavat asiakkaita kohti heidän yksilöllisiä tavoitteitaan, ja miten pienetkin onnistumiset voivat avata ovia uusiin mahdollisuuksiin ja tuoda toivoa elämään.
”Opiskelujeni aikana mielenterveyden haasteet pahenivat. Luomani kuva tulevaisuudesta: töistä ja elämän etenemisestä, piti miettiä uudelleen. Mieli oli kuntoutettava ensin ja sen myötä mietittävä, mitkä asiat arjessa olivatkaan tärkeitä. Ensin oli opeteltava ottamaan apua vastaan ja sen jälkeen pärjäämään hiljalleen kevyemmällä tuella. Mistä rakennuspalikoista alkaisin kasaamaan elämääni? Millä voimavaroilla ja kenen tuella?”
Tämä kuvitteellinen teksti voisi olla jonkun Sotek-säätiön vammais- ja osallisuuspalvelujen asiakkaan kirjoittama. Taustoja on monenlaisia, jokainen elämäntarina on ainutlaatuinen. Olemme vammais- ja osallisuuspalvelujen työtoiminnassa sekä avotyötoiminnassa päässeet kulkemaan mukana monenlaisissa hetkissä, kuulleet monenlaisia tarinoita siitä, miten elämä on kuljettanut ja tuonut eteen yllättäviä asioita. Monissa tarinoissa kuuluu yllättävät esteet sekä elämän ja mielen haasteet, joihin ei ole voitu varautua. Usein muistettavimpina kohtina on kuitenkin nähty ne elämän tapahtumat, joissa on koettu toivoa. Ne tilanteet, joissa on tapahtunut onnistumisia. Ne tilanteet, joissa ihminen on tullut näkyväksi sen myötä, että häntä on kuultu. Näitä toivon heräämisen hetkiä haluamme Sotekilla olla mahdollistamassa.
Joku on löytänyt omaa hyvinvointiaan parhaiten tukevan toiminnan saman tien, joku rakentaa polkuaan pidempään kokeillen erilaisia hyvinvointia tukevia palveluja. Olemme saaneet olla todistamassa hienoja onnistumisia. On ollut hienoa nähdä, miten esimerkiksi vakava ilme ja yksin vetäytyminen on vaihtunut hymyyn ja muiden seuraan hakeutumiseen. Tai miten oman porukan löytymisen ja osallisuuden myötä ryhti on kohentunut silminnähden ja läheisille on päästy kertomaan hymyssä suin, mitä kaikkea uutta arkeen kuuluu. ”En olisi vielä vuosi sitten uskonut, että pystyn tähän” on kuultu asiakkaan kommentoivan, kun aiemmin kovin heikko itsetunto on vahvistunut onnistumisten kautta. Onnistumiset taas ovat vahvistaneet uskallusta kokeilla täysin uusia työtehtäviä. Työhönvalmentajan roolista tarkastellen on ollut ilo nähdä, kuinka avotyön kautta henkilö on päässyt kartuttamaan voimavarojaan ja tekemään itselleen mieluisia asioita.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Tekstin alussa kuvitteellinen henkilömme mietti: ”Mistä palikoista alkaisin kasaamaan elämääni?”. Tätä pohdintaa moni meistä käy elämän aikana läpi aika ajoin. Rakantelemme torneja ‒ välillä ne kaatuvat, välillä rakentuvat verkkaisesti, välillä taas nopeasti. Joskus kiirehdimme liikaa ja joskus motivaatio on hetken aikaa kadoksissa. Tehdyistä suunnitelmista huolimatta elämä tapahtuu välissä, kaikkea emme voi suunnitella. Samanaikaisesti on monia tekijöitä ja osa-alueita. Psyykkinen jaksaminen, fyysinen jaksaminen ja terveydentila, ravinto, lepo, sosiaaliset suhteet, arjen asioiden hoitaminen, ympäristössä tapahtuvat muutokset. Lähtökohtana asioiden edistämiseksi kärsivällisyys on hyvin tärkeä taito. Paitsi itsellä, myös ympärillä olevilla ihmisillä ja isommassa mittakaavassa: yhteiskunnan arvona.
Monesti kulttuurissamme mittaamme onnistumisia työn kautta. Työtä arvostetaan ja työn kautta koemme onnistumisen tunteiden lisäksi yhteenkuuluvuutta. Vammais- ja osallisuuspalveluiden työtoiminnan ja avotyön asiakkaidemme kohdalla on muistettava, että eläke ei tarkoita, etteikö henkilöllä olisi työelämän taitoja. Ammattitaitoiset valmentajamme tuovat näkyväksi jokaisen asiakkaamme onnistumiset ja osaamiset. Jokainen loistaa jossakin. Tärkeintä on löytää juuri ne itselleen mieluisat tehtävät. Eläke ei estä myöskään osa-aikaisen työn tekemistä: jotkut ovat ottaneet askeleita avotyöstä palkkatyön, palkkatukityön, työkokeilun tai opiskelujen suuntaan. Osalle päivätoiminta, työtoiminta tai avotyötoiminta yksikössämme tai avotyötoiminta yhteistyöyrityksessä on oikein sopiva ja mieluinen. Niin Sotekin yksikössä kuin säätiön ulkopuolisessa yrityksessä avotyötä tekemällä pääsee kuulumaan yhteisöön, tekemään pienimuotoisia avustavia tehtäviä, kokemaan olevansa osana jotakin suurempaa kokonaisuutta. Toimintamme kautta henkilö pääsee olemaan näkyvä.
Meillä kaikilla polun varrella on välillä risteyksiä. Risteyksissä on tehtävä päätöksiä suunnasta. Paras lähtökohta omannäköiselle elämälle on se, että päätöksiä saa tehdä itse. Jotta pystyy tekemään päätöksiä, on tärkeää saada riittävästi tietoa vaihtoehdoista. Päätöksentekoa varten on myös oikeus saada palautetta valmentajilta ja muulta verkostolta. Kehittymistä varten on tärkeää päästä peilaamaan omia ajatuksia muiden havaintoihin. Ammattitaitoinen valmentaja osaa olla mukana koostamassa asiakkaan kanssa kuvaannollisia polkuja, palikkatorneja ja portaita. Hän osaa miettiä yhteistuumin asiakkaan kanssa, mitä vaatii päästä askelmalta toiselle ja minkälaisen portaikon päässä on itselle mieleinen haave.
Tärkeintä on nähdä pienet onnistumiset, ja että rinnalla on luotettava työntekijä kulkemassa matkaa yhdessä. Joskus pysähdytään pitkäksi aikaa portaikon tasanteelle ja hengähdetään. Silloin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kokonaiskuvaa ja sanoittaa, minkälainen matka onkaan jo tähän asti kuljettu. Omaan tahtiin kuljetaan, itseä kuunnellen. Kuten sanottu, elämäntarinoissa ne toivon pilkahduksen hetket ovat tärkeitä ‒ sitä toivoa meidän valmentajina kuuluu olla luomassa asiakkaillemme. Niin matka voi taas jatkua.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Nykypäivänä usein arvostetaan nopeatempoisuutta, moniosaamista, joustavuutta. Todellisuudessa kiirehtiminen ei aina takaa parasta lopputulosta, vaan yhteistyö ja yksilöiden taitojen yhdistäminen olisi vähintään yhtä hyvä keino saavuttaa onnistunut lopputulos. Joku osaa jonkin asian, tekee sen hienosti ja omaan tahtiinsa. Joku toinen hallitsee toisen asian. Näin muodostuu yhteistyö. Onnistunut yhteistyö vaatii tarkkanäköisyyttä havaita erilaisia taitoja sekä ymmärrystä kohdata ihmisiä ja muodostaa palasista kokonaisuuksia. Meillä avotyötoiminnassa onkin mahtavia yrityksiä ja muita tahoja yhteistyökumppaneinamme mahdollistamassa asiakkaidemme taitojen kehittymistä sekä kuuluvuutta yhteisöihin.
Avotyötoiminnassa haluamme osaltamme olla kehittämässä monimuotoisempaa työelämää. Mikä olisikaan parempi paikka kehittää työelämän taitoja kuin työpaikka, jossa pääsee osaksi yhteisöä, tapaamaan sen paikan asiakaskuntaa, tekemään juuri niitä tehtäviä, joissa on hyvä. Olemme työhönvalmentajina todella kiitollisia yrityksistä ja toimijoista, joiden arvoihin kuuluu se, että monimuotoista työyhteisöä arvostetaan. Olemme kokeneet yhteistyön hyvin onnistuneena, ja tällaista yksilöiden osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamisten yhdistämistä arvostamme suuresti. Yhteistyöyrityksillemme iso kiitos hienoista arvoista ja mahdollisuuksien antamisesta!
Elämässä ylipäätään, ja myös työelämässä, on tärkeää, että ihmiset nähdään heidän vahvuuksiensa, eikä diagnoosiensa kautta. On hienoa, että yksilöitä ymmärretään ja halutaan antaa heidän loistaa. Onnistumisia tapahtuu ympärillämme koko ajan, kun muistetaan pysähtyä huomaamaan sekä sanoittamaan ne ääneen. Pitkällä tähtäimellä pienistä teoista kasvaa suurempia kokonaisuuksia.
Helena Kuusisto
Työhönvalmentaja, vammais- ja osallisuuspalvelut
Sotek-säätiö sr