Ajankohtaista

Pekka Mattila: ”Olen aina ollut ylpeä toiminnastamme”

Pekka Mattila: ”Olen aina ollut ylpeä toiminnastamme”
Pekka Mattila

Pekka Mattila on ollut mukana Sotekin matkassa aivan alusta alkaen ja toiminut koko säätiön liikkeellepanevana voimana, kun säätiötä alettiin perustaa. Lue Pekan mietteitä Sotekin 15-vuotisesta taipaleesta.

Pekka Mattila on toiminut Sotek-säätiön toimitusjohtajana sekä tuotantopäällikkönä ja viimeisimmäksi hän on työskennellyt tilahallintopäällikön tehtävissä. Hän ojentaa Sotekin viestikapulan lopullisesti eteenpäin maaliskuun 2019 lopussa ja lähtee viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

– On hyvin vaikea sanoa, että mikä on ollut parasta Sotekin matkassa. Kaksi kuukautta vaille 30 vuotta tarkoittaa varmaan sitä, että olen viihtynyt täällä. Tietysti on ollut ylä- ja alamäkeä sekä itsellä että firmalla. Ehkä kuitenkin parasta on ollut se, että on nähnyt kuntoutujien elämäntilanteen paranevan sotekkilaisten työllä. Myös vammaisten ylpeys ja halu työskennellä on ollut ilo nähdä. Se, että olemme pystyneet auttamaan henkilöitä vaikeissa elämäntilanteissa, on antanut uskoa tämän työn järkevyyteen. Olen aina ollut ylpeä toiminnastamme sekä Kymenlaaksossa että valtakunnan tasolla.

– Säätiön perustaminen alkoi Kotkansaarella Laivurinkadulla sosiaalitoimiston edessä. Olimme silloin esimiehenäni olleen sosiaalipäällikkö Pirkko Sipilän kanssa tulossa jostain kokouksesta, jolloin Pirkko kysyi, aloitetaanko se säätiöittäminen todella, johon vastasin kyllä. Saman tien alkoi todellinen asioiden valmistelu, joka kesti noin kaksi vuotta. Todellisuudessa päätökseen vaikuttivat muualla maassa tapahtuneet yksityistämiset, se oli trendi, ja myös Kotkan kaupungin lupaus pienentää henkilökunnan määrää. Meidän kautta saatiin 26 virkaa poistettua kaupungin vahvuudesta. Myös talouspäällikkö Marja Merovuon toiminnalla oli suuri merkitys säätiön alkuvaiheen toimintaan, erityisesti rahoituksen järjestämiseen.

Menestystarina ja melko harvinainen sellainen

– Alku oli vauhdikasta ja työteliästä aikaa. Ei ollut enää kaupungin selkänojaa, ei taloushallinnon ammattilaisia, ei tietohallintoa, vain velkaa toiminnan pyörittämiseen. Kaikki piti luoda nopeasti, koska toiminta jatkui kaikissa kolmessa yksikössä normaalisti. Lisäksi vuoden 2005 alussa Erityishuollon kuntayhtymän Virojoen yksikkö liitettiin säätiöön.

– Hyvä yhteys kaupungin eri toimielimiin mahdollisti toiminnan kehittymisen ja laajentumisen. Henkilökunta kasvoi muutamassa vuodessa lähes tähän mittaan, jossa ollaan nyt. Toinen ulkopuolinen taho, joka on ollut hyvin merkittävä toiminnan kehityksessä ja laajentumisessa, on työvoimahallinto. Erityiskiitoksen sieltä ansaitsee Pirjo Taimisto, joka omalla toiminnallaan edesauttoi meitä eteenpäin viranomaissokkeloissa. Kolmantena tärkeänä tahona ovat olleet erilaiset sidosryhmät ja työtä tarjoavat yritykset. Nämä yhteydet ja hyvä henkilökunta ovat mahdollistaneet säätiön toiminnan onnistumisen.

– Kokonaisuutena säätiön taival on ollut menestystarina, jollaisia ei tällä alalla maassamme ole montaa.

– Suomen ja maailman muutosvauhti on niin rajua, että pitäydyn vanhana kalkkiksena antamasta mitään ohjeita tulevaisuuteen. Pitäkää firma pystyssä, on vaikeita aikoja, mutta taas hetken päästä huomataan, kuinka tärkeitä tässä yhteiskunnassa olemme, kunhan pysymme ajassa mukana ja teemme työmme hyvin!

Lue TÄÄLTÄ  juhlavuoden ensimmäinen, 6.2.2019 julkaistu, juttu.

 

Jaa tämä julkaisu:
Jätä kommentti