Goodwill®-kierrätysmyymälät

Goodwill-kierrätysmyymälöissä tapahtui paljon muutoksia vuoden 2017 aikana. Porvoon keskustan tuntumaan perustettiin alkuvuodesta kaupunkimyymälä, jossa tapahtui pienimuotoisesti myös lahjoitustavaroiden lajittelua ja hinnoittelua. Porvoolaiset ottivat uuden kierrätysmyymälän hyvin vastaan ja kiinnostus oli alusta saakka suuri toimintaa kohtaan. Haasteita kuitenkin tuo se, ettei Goodwill Porvoolla ollut omaa kuljetuskalustoa, joten Karhulasta tuli auto säännöllisesti hoitamaan Porvoon alueen noudot ja viennit.

Goodwillin noutopalvelu haki huonekaluja sisältävät lahjoitukset tai suuret lahjoituserät veloituksetta asiakkaan luota.

Vaasaan avattiin kesällä poikkeuksellisissa olosuhteissa myymälä keskustan lähettyville, mutta riskitekijöiden kasvaessa toiminta lopetettiin vuoden lopussa.

Syksyllä avattiin myös Goodwill-verkkokauppa, joka toimii fyysisesti Kotkansaaren myymälän alakerran tiloissa. Verkkokauppaan laitettiin arvokasta keräilytavaraa myyntiin ja markkina-alueena toimi koko Suomi.

Haminan myymälän toimitilojen korjaus ja kunnossapitotyöt jatkuivat ja se vaikutti edelleen negatiivisesti liikevaihdon kehitykseen.

Pitkäaikainen Virojoen toimipisteen toiminta päätettiin ajaa alas vuoden aikana ja ovet suljettiin lopullisesti ennen joulua.

Kotkansaaren myymälässä aloitettiin kokeilujakson jälkeen yhteistyössä Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa minijäteasema, jossa otettiin vastaan pieniä sähkölaitteita, metallia, vaarallisia jätteitä ja tietoturvapaperia. Käyttökelpoiset tavarat päätyivät lahjoituksena myytäväksi kierrätysmyymälään.

Karhulan myymälässä uudistettiin lähes kokonaan henkilökunnan sosiaalitilat, toimisto-, vaatehuolto- sekä WC-tilat, lisäksi rakennettiin asiakaskäyttöön WC.

Kierrätystekstiilien lajittelu ja hinnoittelupiste siirrettiin toimintoja ajatellen keskeisemmälle paikalle Haminan Linnoituksesta Tikankadun Femmaan.

Goodwill-kierrätysmyymälöissä työskenteli 192 (165) henkilöä. Heistä työvalmennuksen määräaikaisia oli 53 (30) henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa oli 102 (85) henkilöä, työkokeilijoita oli 29 (39), opiskelijoita 6 (3). Lisäksi vammaisten ja vajaakuntoisten työtoiminnan asiakkaita oli 2 (7) henkilöä.

Projektit

Säätiöllä oli vuonna 2017 käynnissä kuusi projektia. Näistä neljä oli säätiön hallinnoimia: Avain Askel, Avittaja, Resiina ja Tulevaan!. Lisäksi Sotek-säätiö oli rahallisena kumppanina mukana kolmessa projektissa: Opit työssä ja Summa. Lisäksi aiemmin projektina toiminut Asuma jatkoi toimintaansa projektipalveluiden alla.

Avain Askel -hankkeessa oli vuoden aikana 43 asiakasta, joista työkokeilussa oli 25 henkilöä (seitsemän henkilöä yrityksessä) ja palkkatuetussa työssä 18, joista neljä oli edelleensijoitettu yritykseen. Avoimille työmarkkinoille sijoittui 10 henkilöä ja neljä henkilöä aloitti ammattiin valmistavan koulutuksen. 43 asiakkaasta 14 asiakkaan asiakkuus Sotek-säätiöllä jatkuu vuonna 2018. Avain Askel- hanke päättyi vuoden 2017 lopussa. Syksyllä 2017 TE-palveluista tuli viesti, että hankkeessa oli tehty Kaakkois-Suomen parhaimmat tulokset jatkopolkujen suhteen. Vuonna 2018 alkaa uusi työllisyyspoliittinen hanke Uusi Askel, johon edellä mainitut asiakkaat siirtyvät ja heidän jatkopolkujen rakentaminen jatkuu.

Asuma-nimellä jatkunut asumisneuvonnan palvelu jatkui Kotkan Asunnot Oy:n ja Kotkan kaupungin rahoittamana. Palvelun kohderyhmänä olivat Kotkan Asunnot Oy:n asukkaat, joille tarjottiin palveluohjausta ja neuvontaa, jolla pyrittiin puuttumaan vuokravelkoihin ja muihin häätöjä aiheuttaviin syihin. Asumisneuvoja teki yhteistyötä laajan verkoston kanssa, joista merkittävin Kotkan kaupungin aikuissosiaalityö. Asumisneuvonnan tavoitteena oli myös asukastoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen.

Avittaja -toimintaa rahoitettiin veikkausvoittovaroista ja toiminnan kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät nuoret ja nuoret aikuiset. Toiminnan tavoitteena oli antaa työkaluja sosiaalisten tilanteiden pelon voittamiseksi ja selkiyttää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. Avittajan toiminta koostui yksilöohjauksesta ja yhdestä ryhmävalmennuksesta vuoden aikana. Avittajassa käytetyn mittarin mukaan asiakkaiden sosiaalisten tilanteiden pelko oli vähentynyt keskimäärin 33 %.

Resiina-hankkeen tarkoituksena oli luoda malli työikäisten (16–65) ihmisten yksinäisyyden torjuntaan lisäämällä heidän osallisuuttaan kummitoiminnan, ryhmä- ja yksilöohjauksen sekä vapaaehtoistyön keinoin. Hanke käynnistyi tammikuussa 2017 ja jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Vuoden 2017 aikana toteutettiin yksi 12 viikon ryhmä. Asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen oli haastavaa ja ryhmä toteutettiin kolmen ryhmäläisen voimin. Jokainen ryhmäläinen löysi mielekkään jatkopolun ryhmätoiminnan aikana. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui syksyllä 2017. Hankkeen markkinointia ja asiakkaiden rekrytointia jatkettiin myös koko ryhmän ajan. Resiinassa oli myös syksyllä henkilöstömuutoksia, jotka osaltaan toivat haasteita jo käynnissä olevalle toiminnalle.

Tulevaan! -hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten voimaantumista ja toimintamahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistamalla kohderyhmän toimintakykyä yksilö- ja ryhmäohjauksen avulla. Vuonna 2017 Tulevaan! -hankkeeseen osallistui 20 turvapaikanhakijaa (10/kurssi) neljästä eri maasta. Kurssien toiminnassa oli mukana myös kaksi vapaaehtoista sekä yksi työkokeilija. Heidän osaamistaan hyödynnettiin muun muassa atk-taitojen opetuksessa, ravitsemustiedoissa sekä oman talouden suunnittelussa.

Tulevaan! -hankkeen asiakkaat esiintyivät keväällä kuvatussa #katto100 -hankkeen kilpailuvideossa

Summa-hanketta käynnistettiin vuoden 2017 lopussa yhteistyössä XAMK:n kanssa. Todellinen kehittämistyö jää vuodelle 2018. Tavoitteena on pelillistämisen kautta lisätä työelämän ulkopuolella olevien 16–29-vuotiaiden työllistymisen eri mahdollisuuksia.

Markkinointi, viestintä ja IT

Markkinoinnilla ja viestinnällä tuettiin vuoden 2017 aikana säätiön palvelulinjojen toimintaa. Medialle lähetettiin tiedotteita säätiön toiminnasta ja merkittävimmistä tapahtumista. Sotek-säätiö osallistui Suomalaisen työn liiton ja Radio Novan Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjaan, jossa esiteltiin suomalaisia yrityksiä. Vuoden loppupuolella valmisteltiin säätiön verkkosivu- ja brändiuudistusta. Ammattivalokuvaaja kuvasi säätiölle markkinointikuvia sekä markkinointivideon. Sosiaalisen median kautta tapahtuvaa viestintää tehostettiin.

Tilapalvelut

Vuoden aikana uusia tiloja vuokrattiin Goodwill-myymälöille Porvoosta, Vaasasta ja Laihialta.

Tilapalvelut keskittyi kahteen suurempaan saneeraukseen ja erilaisiin huoltotöihin. Goodwill Haminan sosiaalitilojen uudelleenrakennuksen loppuunsaattaminen työllisti alkuvuodesta. Samalla saneerattiin Linnoitukseen Goodwillin Bäkkärille uudet tilat. Suurin saneeraus oli Goodwill Karhulan muutostyö. Muutostyössä rakennettiin saunan paikalle kaksi uutta wc:tä ja uusi neuvotteluhuone. Myymälään tuli asiakas wc, johon pääsee myös pyörätuolilla ja erillinen huoltotila. Linnoituksessa aloitettiin ikkunoiden vaihtotyö.

Tilojen ilmanvaihtoon kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden aikana. Kaikkiin ilmastointilaitteisiin tehtiin suodattimien vaihdot ja aikataulutettiin vaihdot 2–4 kertaa vuodessa. Porvoon yksikön sisäilmaongelmaan etsittiin ratkaisua koko loppuvuosi. Kaikki säätiön omistamat ilmalämpöpumput puhdistettiin ja huollettiin.

Tulevaisuuden saneeraukset huomioitiin aloittamalla rakennesuunnittelu Karhulan Goodwillin kylmän varastotilan muuttamisesta puolilämpöiseksi. Samoin aloitettiin Linnoituksen käyttövesijohtojen saneerauksen suunnittelu.

Vuoden lopulla kilpailutettiin säätiön sähköenergia. Sähköenergia ostetaan seuraavat kaksi vuotta paikalliselta Karhuvoimalta, jonka myymä energia on tuotettu tuuli- ja aurinkovoimalla. Tikankadun kiinteistöille tehtiin biokaasusopimus.

Työllistämispalvelut

Aikaisempien vuosien tapaan palkkatuetussa työssä oli havaittavissa kausivaihtelua. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui asiakkaita erittäin hyvin.

Nelosen tuotanto

Yksikön taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Nelonen työllisti yhteensä 123 henkilöä (116), joista 67 (68) henkilöä oli kuntouttavassa työtoiminnassa, 27 (18) henkilöä vajaakuntoisten työtoiminnassa ja 29 (30) henkilöä työvalmennuksessa. Valmennuspäiviä kertyi yhteensä 12.942 päivää (12.547).

Puuosaston tuotanto koostui pääasiassa puutarhakalusteista ja pakkaustarvikkeista rakennusteollisuudelle. Puuosaston työtilanne oli vuoden aikana hyvä. Metalliosastolla tehtiin pääasiallisesti rakennusteollisuuden komponentteja. Töiden määrä oli metalliosastolla merkittävä. Kokoonpano-osaston työt jatkuivat entisellään, ne koostuivat parvekelasikomponenttien kokoonpanosta ja postitusputkien valmistuksesta.

Linnoitus

Vuonna 2017 Linnoituksen yksikössä (Rantakatu 1, Hamina) toimi neljä eri pajaa (Autopaja, Päiväpaja, Sotek Service ja Tuunari-paja) ja yksikössä tuotettiin sekä työllistymis- että vammaispalveluja. Toiminnassa oli mukana 81 (86) henkilöä ja yksikkö tuotti asiakkailleen yhteensä 6.482 (5.983) toimintapäivää.

Sotek Servicen yhteistyö jatkui sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen että Haminan Maasotakoulun kanssa. Toiminnan kohteina olivat Haminan Maasotakoulun ulkoalueet ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen alueet Haminassa. Varsinaisen sopimuskauden päätyttyä keväällä 2017 toimintaa jatkettiin tilaajan käytettyä ensimmäisen kahdesta optiovuodesta. Sotek Service oli aktiivisesti mukana Opit Työssä -hankkeessa ja työvaltaisen oppimisen periaatteella pajan oppimisympäristössä työskenteli kolme opiskelijaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta.

Autopajan toimintaa kehitettiin tiivistämällä pajarakennetta niin, että pajan yhteyteen liitettiin aikaisemmin Tuunari-pajaan kuulunut polkupyöräpaja.

Tuunari-pajan toiminta kehittyi kuluneena vuonna monipuolisempaan ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Toiminnan pääperiaatteina olivat edelleen kierrätysideologia ja monipuoliset kädentaitoihin perustuvat työtehtävät.

Päiväpaja tuotti vajaakuntoisille sekä kehitysvammaisille asiakkaille suunnattuja työ- ja päivätoimintapalveluja Haminan kaupungin vammaispalveluille. Pajan toiminnan keskiössä olivat elämän laadulliset, sosiaaliset ja osallisuutta lisäävät tekijät tuotannollisten tekijöiden ollessa kuitenkin mukana toiminnassa. Pajan arki koostui Lumonin alihankintatöistä, sekä asiakaslähtöisestä, osallisuutta ja hyvinvointia lisäävästä virike- ja liikuntatoiminnasta.

Haasteita Linnoituksen yksikön talouteen vuonna 2017 toivat kuntouttavan työtoiminnan kilpailutus, palvelun muuttunut hinnoittelu, asiakasvirran ajoittainen vähyys, sekä tappiollisesti toimiva Autopaja. Linnoituksen yksikön taloudellista tilannetta pyrittiin parantamaan muiden pajojen toimintaa tehostamalla ja myytävän työn määrää lisäämällä. Yksikön tekemän Lumon-alihankinnan määrää kasvatettiin ja sekä Sotek Service että Tuunari-paja tuottivat perustoimintansa ohella enenevästi palveluja kuluttaja-asiakkaille.

Remonttiryhmä (ReRy)

Remonttiryhmä teki vuoden aikana useita ulkotilojen kunnostuksia ja yleisten tilojen maalauksia niin kerrostalo- kuin rivitalokohteisiin. Toiminnassa oli vuoden aikana 10 (18) henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi yhteensä 715 (889).

Aikuisten pajat

Remppa-pajan henkilöt tekivät sisä- ja ulkomaalauksia, kalusteiden kunnostusta, kiinteistönhuollon tehtäviä sekä Kotkan kaupungin sosiaalitoimen muuttoja. Pajan toiminnassa oli mukana 62 (61) henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi 2.271 (2.030). Maahanmuuttajien osuus oli noin 66 prosenttia.

Ura-pajalla tuettiin asiakkaita työpaikan etsimisessä, työhön siirtymisessä ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Pajalla ohjausta sai 73 (62) henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi 2.992 (2.833). Maahanmuuttajien osuus oli 75 prosenttia.

Femma-pajalla harjoiteltiin erilaisia käden taitoja, kuten ompelemista ja huonekalujen kunnostamista. Tuotteita tehtiin harjoitustöiden lisäksi myyntiin Goodwill-myymälöihin. Osa pajan asiakkaista oli luku- ja kirjoitustaidottomia, eivätkä he esimerkiksi osanneet käyttää saksia. Mukana oli 48 (50) henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi 2.618 (2.699). Pajassa työskenteli pääasiassa maahanmuuttajia.

Valmennus-, koulutus- ja kuntoutuspalvelut

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana havaittavissa ostavan tahon tehostunut tavoite aktivoida pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Asiakkaiden sisäänottohaastatteluja oli runsaasti. Kotkan kaupungin osalta ostopalveluna hankittavassa kuntouttavassa työtoiminnassa aloitti 240 asiakasta. Läsnäolopäiviä oli yhteensä 15.347.

Monen uuden asiakkaan kohdalla lähtökohtana oli, ettei lähettävällä taholla ollut tarkkaa käsitystä asiakkaan työllistymisen tai arjenhallinnan tilanteesta. Sotek-säätiön rooli yksilö- ja työvalmennuksessa korostui asiakkaan tilanteen kartoittajana. Edelliseen vuoteen verraten keskeytymiset lisääntyivät 87 (40). Keskeytymisten lisääntymisen arvioitiin johtuvan asiakaskunnan muuttumisesta. Suurin osa keskeytymisistä johtui elämänhallinnan haasteista. Lähes neljännes keskeytymisistä johtui päihteistä sekä terveydentilan selvittämiseen liittyvistä tekijöistä. Asiakkaan näkökulmasta jakso antoi mahdollisuuden tutustua työelämään ja havaita vielä vahvistettavia tekijöitä omassa työkunnossa. Jakson merkitys lähettävälle taholle oli tiedon saaminen asiakkaan tilanteesta ja tätä kautta oikeaan palveluun tai tuen piiriin ohjaaminen.

Asiakaskunnassa oli näkyvissä työllistymisen haasteiden jakautuminen. Sotek-säätiön kuntouttavasta työtoiminnasta ohjautui asiakkaita avoimille työmarkkinoille tai palkkatuelle (yhteensä 21 henkilöä) sekä ammatillisen koulutukseen (17 henkilöä). Muita jatkopolkuja asiakkailla oli sairasloma, eläke, työkokeilu, perhevapaat, ohjautuminen joko Sotek-säätiön tai muun organisaation järjestämään muuhun toimintaan ja muutto toiselle paikkakunnalle.

Kuntouttavan työtoiminnan yksilövalmennuksessa korostui palveluohjaus elämänhallinnan haasteisiin. Työtoiminta oli monen kohdalla arjenrytmitystä ja -hallintaa tukeva kuntoutumisen muoto. Näiden tekijöiden vahvistuttua työllistymisen mahdollisuuksiin voitiin pureutua uraohjauksen keinoin.

Ryhmätoiminnoissa järjestettiin työnhakuun liittyviä kokoontumiskertoja, yrittäjävierailuja, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja sekä muita palveluohjaukseen liittyviä tapaamisia. Socomin Masto -hanke järjesti syksyn aikana maahanmuuttajanaisille luentoja ja tapaamisia eri elämänalueilta. Maahanmuuttajille järjesttiin myös suomen kielen ryhmiä. Lisäksi syksyn 2017 aikana käytössä oli Karhulan liikuntahallin sali, jossa kokoonnuttiin kerran viikossa tunnin ajan.

Yhteistyö sekä Kotkan kunnallisen työllisyyden palvelun että TYP-verkoston Väylän kanssa oli tiivistä. Vuoden aikana pidettiin yhteisiä kehittämispäiviä. Kilpailutuskauden sopimus päättyi vuoden 2017 lopussa.

Työllistämisvalmennus

Työllistämisvalmennuksen avulla tuettiin asiakkaan työssä suoriutumista sekä kehitettiin heidän työtaitojaan ja valmiuksiaan. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden työllistymisvalmiuksia, osaamista sekä erityisesti nivelvaiheessa löytää jatkopolkuja joko työhön avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyö alueen yritysten kanssa oli tärkeässä roolissa. Työllistämisvalmennukseen kuului lisäksi mahdollisuus edelleen sijoitukseen toimialueen yrityksiin. Työllistämisvalmennusta toteutettiin koko Sotek-säätiön toimialueella ja käytännön toteutus hoidettiin työllisyyspoliittisen avustuksen saaneen Avain Askel -hankkeen toimesta.

Koulutuspalvelut

Vuonna 2017 jatkettiin koulutuspalveluiden kehittämistä. Palvelulinjan tavoitteena oli edelleen kehittää työ- ja yksilövalmennuksen pedagogista osaamista sekä kartoittaa työtoimintaympäristöjä, jotta ammatillisten tutkintojen tai niiden osien suorittaminen osana työllistymis- tai kuntoutusjaksoa olisi mahdollista. Kehittämistä jatkettiin Opit työssä -projektista saadun rahoituksen avulla. Vuoden 2017 aikana tarjottiin opetussuunnitelmien ja tutkintoperusteiden ymmärtämistä lisäävää valmennusta työ- ja yksilövalmennuksen henkilöstölle sekä tunnistettiin lisää työtoimintaympäristöjä oppimisympäristöiksi.

Ammatillinen kuntoutus, työeläkelaitokset ja liikenne- ja tapaturmavakuuttajat

Työhönkuntoutumisen palveluverkoston jäsenenä Sotek-säätiö tuotti ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksille kuntoutuNet-verkkopalvelun kautta. Toiminnan koordinoijana toimi Vakuutuskuntoutus VKK ry. Vuodelta 2016 siirtyi 8 asiakasta vuodelle 2017. Näistä päättyi vuonna 2017 yhteensä 6 toimeksiantoa. Vuonna 2017 oli vain 2 uutta asiakasta.

Ammatillinen kuntoutus, Kela Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistui 13 (36) asiakasta ja valmennuspäiviä oli yhteensä 788 (3.107).

Kela kilpailutti työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen (aiemmin mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, työhönvalmennus ja työkokeilu). Kilpailutukseen jätetty tarjous hylättiin. Vuoden 2017 aikana vietiin edeltävänä vuonna aloitetut kuntoutusprosessit loppuun kuntoutuspäätösten mukaisesti.

Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrisen valmennuksen keskiössä oli asiakkaan elämänhallinnan ja arjen sujumisen tukeminen. Valmennuksen tavoitteena oli asiakkaan vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen sekä uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteisiin. Tavoitteet, aikataulutus ja toimintatavat suunniteltiin yhdessä asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Nepsyvalmennusta säätiöltä ostettiin yhdelle asiakkaalle vuonna 2017.

Työnohjaus

Työnohjausta myytiin Sotek-säätiön ulkopuolelle yhdelle toimijalle vuonna 2017. Työnohjausta tuotettiin 13,5 tuntia.

Sotek-säätiö oli yhtenä kolmesta palveluntuottajasta Kouvolan kaupungin Uusille urille -valmennuksessa. Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia mahdollisuuksia ja ratkaista yksittäisen työntekijän työssä jatkamiseen liittyviä asioita. Sopimuskausi on vuosille 2017–2018. Kouvolan kaupungin tavoite vuodelle 2017 oli ohjata noin 20 työntekijää valmennuksen piiriin. Sotek-säätiölle ohjautui vuoden aikana 7 asiakasta. Neljän palveluun ohjatun henkilön kanssa valmennus saatiin päätökseen vuoden 2017 aikana. Kolme 2017 tullutta toimeksiantoa jatkaa vuodelle 2018.

Vammaispalvelut

Sotek-säätiön vammaispalveluja ostivat Haminan ja Kotkan kaupungit ja Pyhtään kunta sekä Kaakon kaksikko eli Virolahden ja Miehikkälän kunnat

Vuonna 2017 toiminnassa painotettiin asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta. Palveluissa korostui asiakkaiden osallisuus ja mahdollisuus tutustua eri palveluihin.

Vammaisten päivätoiminta

Vammaisten päivätoimintaan Sunilassa osallistui vuoden aikana 62 (61) asiakasta ja käyttöpäiviä kertyi 8.281 (7.821) päivää. Vakituista henkilökuntaa yksikössä oli yhteensä 11 (11). Määräaikaisena palkattiin yhdelle asiakkaalle henkilökohtainen avustaja. Kaksi palkkatuettua henkilöä huolehti keittiö- ja siivoustöistä. Joulukuussa Sunilan toimintakeskuksessa aloitti Carean päivätoimintayksikkö, joka tarjoaa päivätoimintaa vaikeimmin vammaisille henkilöille, jotka muuttivat Kuusankoskelta Kotkaan. Tämän päivätoimintaryhmän henkilöstö tulee Carealta. Opiskelijoita ja muita harjoittelijoita oli 12 (10). Tutustumiskäyntejä tekivät opiskelijat ja muut ryhmät.

Puhevammaisten tulkkaustilausten määrä lisääntyi loppuvuodesta. Vuoden aikana oli 46 (2) tilausta.

Päivätoiminnan sisältö ja toiminta olivat monipuolisia. Toiminnassa tuettiin henkilöiden vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta yhteiskunnassa. Päivittäin harjoitettiin arkisia elämäntaitoja ohjauksen ja yksilöllisten tehtävien avulla.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työtoiminta

Työtoiminnassa tuotettiin pääasiassa alihankintapalveluja teollisuudelle. Yksiköiden omissa toiminnoissa keittiö-, siivous- ja kiinteistönhuoltotehtävät antoivat mahdollisuuden kokeilla alan töitä. Työtoiminnan asiakkaiden oli mahdollista kokeilla avotyötoimintaa Sotekin muissa toimipisteissä. Nämä kokemukset auttavat asiakasta suunnittelemaan omaa elämäänsä ja jatkopolkuja. Kaksi asiakasta siirtyi avotyöhön ja yksi asiakas lähti opiskelemaan.

Alihankintapalveluja teollisuudelle tuotettiin muun muassa Linnoituksen yksikössä.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työtoiminnan käyttöpäiviä kertyi yhteensä 14.437 (14.086) päivää ja palvelun piirissä oli vuoden aikana 93 (101) henkilöä. Sosiaalipalvelujen myynti kasvoi hieman ja tuotannon alihankintatöiden määrä kasvoi viime vuoden tasolta. Poitsilassa henkilökuntaa oli viisi vakituista ja kaksi henkilöä palkkatuella. Virolahden yksikössä työskenteli yksi vakituinen henkilö ja sijaista käytettiin lomien aikana. Päiväpajassa oli yksi ohjaaja.

Virolahdella työtoiminta jatkui alihankintatöiden osalta ja linja-autoaseman kiinteistön pihatyöt ja Matkahuollon jakopaketit työllistivät. Kahvilan ja kierrätyksen myynnit pienenivät. Sosiaalipalvelujen myynti väheni ja Matkahuollon asiamiespalvelut lopetettiin syyskuussa. Toiminta Virojoella lakkautettiin vuoden lopussa.

Tuettu työ ja avotyö

Avotyössä kävi vuoden aikana 35 (37) henkilöä ja käyttöpäivien määrä väheni ollen 6.044 (6.650) päivää. Tuetussa työssä oli 7 (6) asiakasta ja päivien määrä lisääntyi ollen 1.124 (865).

Yksikön työvalmentaja jäi äitiyslomalle kesäkuussa ja toinen työvalmentaja työlomalle elokuussa. Yksikköön palkattiin sijainen.

Tuetun työn yksikössä painopiste oli tehostetussa työhönvalmennuksessa, jossa kartoitettiin asiakkaiden vahvuuksia ja taitoja, laitettiin työnhaku voimaan, annettiin etuusneuvontaa ja etsittiin räätälöityjä työtehtäviä yrityksissä. Palveluun osallistui 15 henkilöä ja jatkopolku löytyi 10 henkilölle.

Tuen tarve työpaikoilla on kasvanut ja muutama asiakas on palannut takaisin työtoimintaan työn vaativuuden takia tai toimintakyvyn laskiessa lopettanut kokonaan.

Pulmapaja

Pulmapajalla toteutettiin kaksi (yksi keväällä ja yksi syksyllä) kolmen kuukauden pituista arjenhallintakurssia, joihin sisältyi ryhmätoimintaa ja yksilövalmennusta. Noin puoli vuotta kurssin jälkeen järjestettiin kahden viikon pituinen seurantajakso. Kaikille kursseille osallistui kahdeksan henkilöä. Yhteensä vuoden aikana Pulmapajan toimintaan osallistui 20 henkilöä ja toimintapäiviä kertyi 1.032 (922).

Ryhmässä käsiteltiin erilaisia arjen teemoja ja asiakkaiden elämään liittyviä ajankohtaisia asioita. Yksilöohjauksessa paneuduttiin tarkemmin asiakkaan erityisiin ongelmiin. Yksilöohjaus oli kahdenkeskistä aikaa ohjaajan kanssa ja yksilöohjauksen sisältö lähti asiakkaan tarpeista.

Kahvila Lime ja Lounaskahvila Lime

Kahviloissa työskenteli kolmen työvalmentajan ohjauksessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita ja työkokeilijoita. Myös oppilaitoksista on ollut harjoittelijoita. Kahvila Limessä olevalle uimahallin kassalle palkattiin kassanhoitaja sekä palkkatuella kaksi henkilöä. Lounaskahvilan toiminta laajeni toimittamaan aterioita palvelukodin asukkaille ja Lounaskahvilan myynti yli kolminkertaistui. Tämän myötä voitiin tarjota asiakastyöntekijöille enemmän harjoittelupaikkoja. Yhteistyö Kotkamills’n kanssa sujui hyvin ja sopimusta kokouskahvitusten tarjoilusta ja avustavista toimistopalveluista jatkettiin.

Tarinani: Jani Molander

Ennen Goodwillille tuloani vuosien ajan joko opiskelin, työskentelin lyhyillä työsopimuksilla tai olin työttömänä. Minulla oli myös terveysongelmia. Elämäni ei tuntunut loksahtavan uomiinsa.

Valmistuin laskentamerkonomiksi vuonna 1994, jonka jälkeen suoritin varusmiespalveluksen vuonna 1995. Tein siivoustöitä ennen kuin lähdin jatko-opiskelemaan liiketaloutta mutta opintoni keskeytyivät sairastumisen takia.

Sairasteluiden jälkeen tein jonkin verran myyntitöitä, mutta nekin työt loppuivat pian. Tämän jälkeen töitä ei tahtonut löytyä. Pitkäaikaistyöttömänä sain mahdollisuuden jatkaa opiskeluitani, mutta opiskeluaika loppui kesken. Seuraavan pidemmän työpätkän jälkeen jäin jälleen työttömäksi ja ajauduin lopulta uranvaihtamissuunnitelmakurssille vuonna 2014. Ajattelin vaihtaa alaa ja olisin päässyt opiskelemaan kokiksi, mutta sairaskohtaus muutti suunnitelmia ja kunnollista diagnoosia odotellessani olin toimettomana, sillä en halunnut rasittaa itseäni sydänvaivojen pelossa. Lopulta paljastui, että kärsin tulehtuneesta rintalihaksesta ja paniikkikohtauksesta.

Saatuani kunnon diagnoosin pääsin Haavi-ryhmään, jonka tarkoituksena oli lisätä työelämävalmiuksia niin, että henkilöllä on mahdollisuus toimia kuntouttavassa työtoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, työkokeilussa tai palkkatukityössä. Haavi-ryhmän kautta pääsin Goodwillille töihin syksyllä 2015. Olin niin huonossa kunnossa, että pystyin työskentelemään vain neljä tuntia kerralla yhtenä päivänä viikossa.

Goodwillilla työskennellessäni kuntoutumiseni eteni. Sosiaaliset kontaktit työssä ja asiakaspalvelussa lievensivät paniikkikohtausoireitani. Asiakaspalvelusta on Goodwillissa tullut vahvuuteni ja olen oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pääsin myös puhumaan paniikkikohtauksistani ammattilaisen kanssa ja se on auttanut minua paljon

Jaksamiseni kasvaessa työtehtäviäni lisättiin kokoajan, opin uutta ja rupesin muistamaan asioita myös opiskeluajoiltani. Pääsin lopulta tekemään sitä mitä osaan ja haluan tehdä. Tällä hetkellä vastaan Goodwill Karhulan kirjaosastosta.

Goodwillilla työskentely on parantanut itseluottamustani ja suhtaudun nyt positiivisesti tulevaisuuteen ja työllistymismahdollisuuksiini. Elämäntasoni on parantunut arkirutiinien myötä ja haluan jatkossakin työskennellä asiakaspalvelutehtävissä. Tästä suuri kiitos kuuluu Goodwillille ja työvalmentajilleni.

Monipuolinen työharjoittelu Nelosessa

Sotek-säätiö tarjoaa eri alojen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa työharjoittelujaksoja omissa toimipisteissään. Sosionomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:ssa opiskeleva Toni Piispa teki syksyllä 2017 työharjoittelujakson Nelosen toimipisteessä. Nelonen on Karhulassa Tikankadulla sijaitseva säätiön teollisen tuotannon yksikkö. Yksikössä toimii kolme eri tuotantolinjaa, jotka ovat puusepänteollisuus, konepaja ja kokoonpano-pakkaus.

Tonin sosionomiopintoihin sisältyy yhteensä neljä työharjoittelujaksoa.

– Tämä työharjoittelu oli minun kolmas työharjoittelupaikkani ja harjoittelun kesto oli 10 viikkoa ja laajuus 15 opintopistettä.

– Ennen harjoitteluani en tiennyt Sotekista muuta kuin mitä olin opettajiltani kuullut ja nettisivuilta lukenut. Keksin hakea työharjoitteluun Sotekille koulussa saamieni suositusten perusteella. Koulussa kehuttiin Sotek-säätiön laaja-alaista työtarjontaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, Toni sanoi.

Työtehtävät Nelosessa olivat monipuolisia ja harjoittelujaksosta Tonille jäi hyvät fiilikset.

– Työtehtäviäni olivat muun muassa tutustuminen Nelosen työtoimintaan käytännössä tekemällä työtä ja tutustumalla työn ohessa asiakkaisiin. Ohjasin myös liikunta-, kieli- sekä lenkkeilyryhmiä ja osallistuin tapahtumien järjestämiseen ja niiden markkinointiin. Pääsin lisäksi tutustumaan yksilövalmennukseen ja osallistumaan asiantuntijapalavereihin.

– Ohjaajani, Nelosen päällikkö Sanna Kaaro-Vuorimaa, antoi hyvää ohjausta ja varasi riittävästi aikaa koulutehtävien läpikäyntiin, yhteisille keskusteluhetkille ja asioiden pohdinnalle. Harjoittelu Nelosessa edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, reippautta ja aktiivisuutta tarttua asioihin. Jos nämä asiat ovat kunnossa, niin harjoittelu sujuu hyvin ja opiskelija pääsee myös mahdollisimman moneen työyhteisön toimintaan mukaan, Toni kertoi.

Tonin työharjoittelujakso päättyi 15.12.2017.

Pekka Räsänen, vastaava työvalmentaja / yksikön johtaja, Sotek Linnoitus

Olen työskennellyt Sotek-säätiöllä vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä tehtäviini kuuluvat Linnoituksen yksikön työ- ja päivätoimintojen johtaminen, yksikön taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten turvaaminen, toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta sekä yhteistyöverkostojen ylläpitäminen. Tämä kaikki tapahtuu tietenkin tiiviissä yhteistyössä erinomaisen työryhmäni kanssa.

Sotek-säätiölle tulin ensin Myötätuulen toimintayksikköön, jossa tein sekä Avittaja- että Avain Askel-hankkeita. Vuonna 2014 aloitin Linnoituksen vastaavana työvalmentajana ja yksikön johtajana.

Työ antaa minulle turvaa ja taloudellista vakautta. Elämän suunnitteleminen on helpompaa, kun taustalla on taloudellinen turva. Saan työstäni myös paljon aineetonta hyvää; minulla on hyvä työyhteisö, jossa pystyn kehittämään ja kehittymään. Työni tarjoaa haasteita ja onnistumisen kokemuksia, joita voin jakaa työyhteisöni ja asiakastyöntekijöiden kanssa. Tietysti työhön kuuluvat myös haasteet ja välillä myös epäonnistumiset, joista aina hyvällä työporukalla selvitään ja joista aina voi oppia uutta. Työn parhaita hetkiä ovat ne, jolloin onnistumme tukemaan asiakasta elämässään eteenpäin. Parasta työssäni on sen ihmisläheisyys ja laaja-alaisuus, hyvä työyhteisö ja se, että opin tuntemaan erilaisia ihmisiä.

Mielestäni tärkeintä työkuntoutuksessa on asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen ja sen ymmärtäminen, että asiakkaan työelämätaitoihin ja työkykyisyyteen vaikuttavat muutkin asiat kuin pelkästään työsuorituksen tekninen osaaminen. Jos asiakas on esimerkiksi ollut pitkään kotona, elinpiiri on saattanut kaventua ja kosketuspinta työelämälähtöiseen arkeen tai kouluttautumiseen voi olla puutteellista. Tehtävänämme on olla vaihtoehtojen tarjoajia, tien näyttäjiä sekä tukijoita ja saada yhdessä asiakkaan kanssa aikaan elämään positiivinen noste. Esimerkiksi unirytmi, ruokavalio, sosiaaliset taidot ja talouden hallinta vaikuttavat oleellisesti yksilön kykyyn ja motivaatioon tehdä töitä. Usein jo unirytmin korjaaminen johtaa positiiviseen kierteeseen ja asiat voivat alkaa korjaantua myös muilla elämän osa-alueilla. Minusta on hyvä pitää mielessä, että kuka tahansa voi syrjäytyä. Kun elämässä tulee isoja vastoinkäymisiä, tai vaikka useampi samaan aikaan ja ihminen viettää pitkän aikaa neljän seinän sisällä, ei voi olettaa, että hänellä on samanlainen perspektiivi asioihin kuin aktiivista työelämää elämää viettäneellä vieruskaverilla.

Kaikkein haastavinta työssäni on jatkuva muutos. Esimerkiksi nyt otsikoissa oleva sote-uudistus on vielä lähes kaikille osapuolille tuntematon asia. Myös sosiaalipalveluiden ostajien odotukset äärimmäisen yksilöllisistä palveluista ja palveluiden jatkuvat kilpailutukset ovat haastavia. Palvelutuotteiden elinkaari on lyhentynyt ja juuri kun palvelu on saatu kehitettyä optimaaliselle tasolle, tulee uusi kilpailutus ja työ on aloitettava alusta. Muuttuvassa toimintaympäristössä on myös haastavaa saada resurssit ja palveluntuotannon tarpeet kohtaamaan. Kuluttaja-asiakkaille suunnattuja tuotannollisia töitä on lähes aina paljon, mutta asiakastyöntekijöiden määrä vaihtelee päivittäin. Tavoitteemme on kuitenkin löytää kaikille sopiva määrä mieluista työtä, josta saa onnistumisen kokemuksia. Vaikka maailma on jatkuvan muutoksen kourissa, pyrimme olemaan meillä työskenteleville vakaa ja turvallinen ympäristö.

Ennen kuin tulin Sotekille, ehdin tehdä pitkän uran akuutin mielenterveystyön parissa. Minulla on metallialan ammattitutkinto, mielenterveyshoitajan tutkinto, sosiaali- ja terveys-, sekä opetus- ja sivistysalojen työnohjaajan tutkinto ja AMK-insinöörin paperit. Silloin kuin lähdin opiskelemaan insinööriksi, minulla oli selvä visio siitä, että yhdistäisin tulevissa työtehtävissäni sosiaalialan osaamista ja teknisen alan osaamista. Sotekilla se onnistuu; minun työssäni ei varmaankaan pärjäisi pelkällä sosiaalialan koulutuksella, tai pelkillä insinöörin papereilla.

Työnantajana Sotek on kehittämis- ja koulutusmyönteinen, mikä on mielestäni edellytys, jos haluaa pysyä mukana palveluntuottajien eturintamassa. Meillä on monialaista osaamista ja hyvä tekemisen meininki. Työ on laadukasta, kun töissä on hyviä ja monialaisia osaajia.

Vapaa-ajalla mökkeilen ja liikun luonnossa: kalastan, marjastan ja sienestän. Lisäksi matkustelen, moottoripyöräilen, laulan ja soitan kitaraa. Meillä on ystävien kanssa bändi nimeltä Pjongjang Cowboys, joka soittaa rautalankapohjaista kevyttä musiikkia kovaa ja korkealta.

Katja Huumo, Goodwill Porvoon myymäläpäällikkö

Aloitin työskentelyn Goodwill Porvoon myymäläpäällikkönä tammikuun lopussa vuonna 2017. Työhöni kuuluu kaupan päivittäiset asiat, työvalmennus ja lähiesimiehenä toimiminen.

Töihin Sotek-säätiölle päädyin sattumalta. Olen koko työikäni toiminut yrittäjänä erikoiskaupan alalla. Liiketoimintakaupan jälkeen keskityin työllistämään vain itseni valmennuksia ja koulutuksia tehden. Reilu vuosi sitten minussa heräsi kaipaus takaisin kaupan mielenkiintoisiin tehtäviin ja löysin Sotek-säätiön työpaikkailmoituksen. En ollut edes haaveillut löytäväni itselleni niin soveltuvaa työnkuvaa, myymäläpäällikön työssä toteutuvat juuri minulle tärkeät kaupan ja valmennuksen osa-alueet. Aiemmassa työssäni olin mukana vapaaehtoisen ketjun rakentamisessa ja sekin kaupan muoto näyttäytyy Goodwill – toiminnassa. Koulutukseltani olen alun perin markkinointimerkonomi. Työn ohella olen opiskellut eläintenhoitajan ammattitutkinnon, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja tällä hetkellä suoritan työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa. Lisäksi olen suorittanut erilaisia valmennuksen ammatillisia koulutuksia.

Toivon omalla työlläni voivani vahvistaa meille asiakastyöntekijöiksi ohjautuvien kiinnostusta työelämää kohtaan ja saada heidät innostumaan työelämästä sekä ryhmässä toimimisesta. Työni parhaita puolia ovat vaihtelevuus ja jatkuva muutos ja uudet mielenkiintoiset asiat, joita tulee eteen jatkuvasti. Ihmisten kanssa tekeminen ja yhdessä kehittäminen ovat minulle tärkeitä asioita. Monipuolisuus on työni isoin lahja. Minulle isona haasteena on kestää keskeneräisyyttä ja ajan riittämättömyyttä. On niin paljon tärkeitä tehtäviä ja kehitettäviä asioita, että aika ei aina riitä. Sen kanssa on vain elettävä ja tehtävä se, minkä voi.

Goodwill avasi ovensa Porvoossa viime keväänä ja kierrätysmyymälä on otettu vastaan todella hyvin. Porvoossa on ollut samankaltaista kierrätystoimintaa aikaisemminkin ja Goodwillin kierrätysmyymälä on tähän toimintakenttään hyvä lisäys. Palaute toiminnastamme on ollut lähes yksinomaan positiivista. Asiakkaat ovat pitäneet tavaroiden esillepanotavasta sekä siitä, että myymälässämme on siistiä. Monelle myös myyntituotoilla tapahtuva paikallisten työllistäminen on tärkeä asia.

Kierrättäminen kiinnostaa

Porvoossa löytyy valtavasti mielenkiintoa kierrättämistä kohtaan. On paljolti luonnon ja ympäristön tilasta huolehtimista. Nuoremmalle sukupolvelle se on jo elämäntapa. Tämän ostavan joukon ostovoima lisääntyy jatkuvasti ja näen kierrätyksen merkityksen edelleen vain kasvavan.

Olemme saaneet Porvooseen valtavasti hyvälaatuista ja arvokasta tavaraa. Uusiin tiloihin muuton myötä kapasiteettimme on myös laajentunut ja työskentelytilamme ovat parantuneet. Uudet tilat helpottavat asiakastyöntekijöidemme työskentelyä huomattavasti ja työntekijät voivat kokea tulevansa aitoon työpaikkaan. Parhaiten kaupaksi on mennyt kaikenlainen kodintarvike.

Porvoo on suhteellisen kaukana Sotek-säätiön muista toiminnoista, mutta porukkaan on ollut helppo päästä mukaan. Monella tavalla etäisyys on ollut myös hyvä asia. Koen, että Sotek-säätiössä luotetaan työntekijöihin ja saamme järjestää päivittäisen arkemme meille sopivimmalla tavalla. Aina tarvittaessa saa kuitenkin myös apua ja tukea. Porvoossa on valtavasti kehittymisen mahdollisuuksia ja toivon että Sotekin toiminta laajentuu myös Porvoon alueella. Sotek-säätiö on erittäin ammattitaitoinen organisaatio.

Suosittelen työskentelyä Goodwill-myymälässä kenelle tahansa, joka tarvitsee nostetta omaan työelämäänsä. Kaupan alan osaamisen kehittämiseen puitteet ovat loistavat.

Jokainen alan toimija tukee toistaan. Vahvuuksiamme ovat siisteys, hyvä tavaran laatu sekä erityisesti hyvä henkilökunta ja asiakaspalvelu. Useamman myymälän ketjussa toimivien mallien monistaminen luo valtavasti mahdollisuuksia toiminnan jatkuvaan kehittymiseen.

Voimaa luonnosta

Asun luonnonkauniilla paikalla ja vapaa-ajalla nautin normaalista kotielämästä kahden husky-koiran ja lapsien kanssa. Isona toiveena minulla on, että voin tulevaisuudessakin tehdä vapaaehtoistyötä saattohoidon parissa. Se on minulle tärkeää.

Minna Labbas, projektityöntekijä Avittaja-hankkeessa, projektipalvelut

Tulin Sotek-säätiölle vuonna 2012, jolloin aloitin työskentelyn Kelan ammatillisen kuntoutuksen mielenterveyden palvelulinjalla puolikkaana yksilövalmentajana ja toisen puolen työajasta tein aikuisten pajoilla yksilövalmentajana. Välillä tein yksilövalmennusta myös kuntouttavan työtoiminnan puolella. Ennen Sotek-säätiölle tuloani työskentelin muun muassa Kotkan kaupungilla vammaispalveluissa sekä A-klinikalla. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja.

Vuonna 2017 siirryin työskentelemään Avittaja-hankkeeseen, joka antaa apua ja ohjausta omien voimavarojen löytämiseen, sosiaalisten taitojen harjaannuttamiseen, uusiin ihmisiin tutustumiseen sekä tulevaisuuden suunnitteluun henkilöille, joilla sosiaalinen jännittäminen rajoittaa tai kapeuttaa elämää merkittävästi. Avittaja tarjoaa yksilöohjausta, jossa kartoitetaan kunkin asiakkaan elämäntilannetta, sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä rajoituksia, pelkoja ja toiveita. Avittajan kohderyhmää ovat 16–29-vuotiaat. Haaveenani oli ollut jo jonkin aikaa työskentely nuorten parissa ja Avittajassa tämä on mahdollista.

Asiakkaina Avittajassa on nuoria laidasta laitaan ja ainoa yhdistävä tekijä on kokemus jännittämisestä. Usein asiakkaat ovat alisuorittaneet elämässään pelättyään epäonnistumisia tai muiden arvostelun kohteeksi joutumista.

Olen kovin sosiaalinen ja pidän ihmisiä mielenkiintoisina ja asiakastyössä saan tavata monenlaisia ihmisiä. Työni on rohkaista nuoria uskomaan omiin kykyihinsä ja löytämään itse ratkaisuja omiin haasteisiin. On kiva nähdä, kun asiakkaissa tapahtuu muutosta, he oppivat haastamaan itsensä ja rupeavat pikku hiljaa uskomaan myös omiin kykyihinsä. Joskus onnistuminen on sitä, kun joku asiakas tavoittaa unelmiaan, joskus se on sitä, että osaan ohjata asiakkaan eteenpäin, jos haaste osoittautuukin esimerkiksi terveydelliseksi ongelmaksi.

Avittaja-hankkeessa työtehtäviäni ovat asiakastyö sekä tiedottaminen ohjaaville tahoille. Suosittelen Avittajaa nuorille, jotka huomaavat, että jännittämisen tai sosiaalisen ahdistuneisuuden takia asioita jää omassa elämässä tekemättä; ulkona liikkuessa tuntuu, että muut tuijottavat, koulun ruokalaan meneminen ahdistaa, koska paikalla on liikaa ihmisiä, toisille puhuminen on mokaamisen pelossa vaikeaa tai esimerkiksi puhelimessa puhuminen on vaikeaa.

Palvelulle selkeä tarve

Mielestäni Avittajan kaltaiselle toiminnalle olisi enemmän tarvetta kuin mitä asiakasmäärät antavat ymmärtää. Kohderyhmänä olevia nuoria on hankala tavoittaa ja usein ongelmat ehtivät kasautua ennen kuin nuori saadaan toimintaan mukaan. Ihminen on kuitenkin konservatiivinen ja epätyydyttävämmässä arjessakin on helpompi pysyä kuin lähteä sieltä pois. Kohderyhmän tavoittaminen on työni suurimpia haasteita. Nuoret eivät tavallisesti itse ole meihin yhteydessä, vaan he ohjautuvat meille yleensä joko koulun tai jonkun muun palvelun kautta.

Uskon, että nuoria, joiden elämää sosiaalinen jännittäminen rajoittaa, on paljon enemmän kuin meille niitä ohjautuu, he viettävät aikaa yksin omissa kodeissaan, hoitavat netin kautta suurimman osan asioinneistaan ja suunnittelevat kaupassakäynnit niin, ettei silloinkaan tarvitse kohdata muita. He ovat pikkuhiljaa sopeutuneet tällaiseen elämään, eivätkä osaa löytää sieltä pois. Tässä me voisimme olla avuksi.

Jos yhteydenottaminen pelottaa, voi sen tehdä myös välikäden kautta. Yhteydenoton voi tehdä vaikka oma vanhempi, koulun terveydenhoitaja tai TE-palveluiden virkailija. Ensimmäiseen tapaamiseen voi myös saapua tukihenkilön kanssa. Meihin voi tietysti aina ottaa myös itse suoraan yhteyttä. Ensimmäisessä tapaamisessa esittelemme toimintaamme, jolloin nuori itse voi tehdä päätöksen, lähteekö hän mukaan toimintaan vai ei.

Sotek työnantajana

Sotek-säätiön olen kokenut kannustavana ja uudistusmyönteisenä työnantajana. Täällä ei onneksi vallitse ”aina on tehty näin ” -kulttuuri, vaan työntekijöitä kannustetaan oppimaan ja kokeilemaan uusia ideoita työssään. Tuntuu siltä, että organisaatio haluaa seurata aikaansa. Vuonna 2016 työnantaja mahdollisti minulle ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen.

Vapaa-ajallani pyöritän perhearkea ja tykkään liikkua luonnossa. Rakastan merta ja sen äärelle pääseminen tekee mielestäni levollisen. Joskus toimettomuuden tilaan asettuminen on minulle haasteellista ja siksi lomamatkat ovat tervetullutta vaihtelua arkeen. Liikkua yritän säännöllisen epäsäännöllisesti. Työmatkat kuljen polkupyörällä ja siinä samalla on myös hyvä tarkkailla luontoa ja vuodenaikoja.

Jos epäilet kärsiväsi suuresta jännittämisestä, asiaa voi testata Mielenterveystalon nuorten SPIN-FIN -testillä, jossa 30 pisteen ylittävä pistemäärä tarkoittaa sellaista jännittämistä, jota kannattaa lähteä työstämään. Avittajaan osallistumisen ainoa vaatimus on nuoren oma motivaatio parantaa omaa tilannettaan.