Syksyn teemana on tärkeä aihe, työhyvinvointi. Tiesitkö, että suomalainen viettää 30 vuotta elämästään töissä? Ei siis ole täysin yhdentekevää, miltä työ maistuu päivästä toiseen.
Oletko sinä miettinyt, missä kohdin kehoa töihin meno aamuisin tuntuu? Jos se ei tunnu missään, voit joko ihan hyvin tai vaihtoehtoisesti tosi huonosti. Joskus tähän on hyvä pysähtyä, koska tunteella on syynsä ja viestinsä. Tässäkin hetkessä vanha kunnon Tyyneysrukous on paikallaan: Anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä, joita voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Mikä on sinun unelmasi ja onko sinulla sen toteuttamiseen mahdollisuuksia edes jollakin tavalla työssä tai vapaa-ajalla? Pysähdy, kuuntele. Kaveria tuskin voit muuttaa, mutta uskalla tehdä omasta päivästäsi parempi. Sinä olet työhyvinvointisi megatekijä, eri osa-alueiden keskiö.
Työhyvinvoinnin osatekijä on työyhteisö, siinä organisaation, johtamisen ja motivaation kanssa samassa kehässä. Alan kirjallisuuden sekä naistenlehtien trendinä on työpaikan persoonallisuustyyppien tunnistaminen. Persoonallisuustyypin esimuoto on temperamentti. Temperamenttien sopivuudesta kehityspsykologiassa puhutaan käsitteillä goodness/poorness of fit (Mary Rothbart). Käsitteessä pohditaan kasvamisen ja kasvattamisen haasteita vanhemman (äidin) ja lapsen temperamenttien poiketessa toisistaan merkittävästi. Mutta, entä jos ajatuksen tuokin työpaikalle. Miten meidän temperamenttimme vaikuttavat työkaveriin? Mitä tekee harmoninen, samanhenkinen työyhteisö, viekö se aina eteenpäin? Entä erilaiset temperamentit?
Aikuisina ei temperamentit enää vaikuta niin voimakkaasti, koska itsesäätely on jo kehittynyt, eikö niin. On kuitenkin hyvä tiedostaa ainakin se oma temperamentti. Jos työporukassa yhtä aina väsyttää, tarttuu se herkästi. Tai mitä jos työkaveri on aina oikeassa. Tai oikein innokas, miten se sinuun vaikuttaa? Lähdetkö mukaan, vai viekö toisen innokkuus sinusta energian, koska ennen kuin ehdit tekemään mitään, toinen on jo omalla tekemisellään vesittänyt aikeesi. Entä sinä energinen, hössö: miltä se harkitseva, sinusta ehkä vaisu, innoton työkaveri tuntuu? Onko meillä aikaa kuulla, mitä se kaveri tahtoo sanoa? Toisaalta, muistammeko ja osaammeko me aina sanoa? Jääkö sinun ajatuksesi arvoitukseksi ja miltä se näyttää? Koetaanko se väheksymisenä? Miltä sinusta sitten tuntuu? Ne ei taaskaan kuullu mua. Se ei taaskaan sanonu mitään. Se aina höyryää. Pysähdy, kuuntele, tee itsesi riittävän näkyväksi ja näin kunnioitat työyhteisöäsi. Sinä olet työhyvinvointisi megatekijä, mutta huomioithan työkaverisi.
Tosiasia on, että erilaisuus tukee työyhteisön toimivuutta, parhaassa tapauksessa hyvinvointiakin. Erilaisuuden sietäminen tosin vaatii harjoittelua. Koko jutun ydin kristallisoitui itselleni kuvassa, jossa kaksi kaveria asentaa parvekkeen viereen ilmalämpöpumppua, tikkaat todella arveluttavasti. Kovasti tekivät hommia. Kolmas kaveri katsoo passiivisen näköisenä työntouhua parvekkeelta, mutta seisookin tikkaiden painona. Ilman paikallaan olevaa kaveria juttu olisi katastrofi. Ilman asentajia kaikilla olisi puolestaan hiki. Lopputulos oli täydellinen.
Linkkejä, joista lisätietoa persoonallisuustyypeistä ja työhyvinvoinnista:
4 persoonallisuustyyppiä, jotka kohtaat päivittäin (ja miten kohdata heidät)
Duunitorin tyyppitestin tyyppikuvaukset
Työterveyslaitoksen työhyvinvointiasiaa
Teksti: Anna-Maria Silvo, asiakaskoordinaattori