Goodwill Karhula ehti tulla hyvin tutuksi Janne Kaasalaiselle, 47, lähes kahden ja puolen vuoden valmennusjaksolla, jota hän kuvailee opettavaiseksi, ja jonka aikana kassatyöskentelyfobia katosi.
‒Olin Goodwillista kuullut, mutta ei ollut mitään tuntumaa tästä, eikä mitään aavistusta, kuinka kauan täällä olen. Kävi sitten niin, että olin melkein kaksi ja puoli vuotta. Kuntouttavana tulin taloon ja pois lähdin ihan täyspalkallisena. Voin sanoa oikeastaan, että aika opettavainen oli se kaksi ja puoli vuotta.
Janne Kaasalainen aloitti Goodwill-jaksonsa huhtikuussa 2021 kuntouttavassa työtoiminnassa, josta hän siirtyi työkokeiluun. Seuraava steppi oli palkkatukityö. Palkkatukioikeuden päätyttyä keväällä 2023 Jannelta kysyttiin, haluaisiko hän olla vielä kesän töissä myymälässä. Ja hän halusi. Jakso tuli päätökseensä heinäkuun 2023 lopussa.
‒Oikeastaan harmitti, että soppari loppui. Kyllä mä täällä voisin työskennellä jatkossakin.
Sotek oli kotkalaiselle Jannelle entuudestaan tuttu reilun kymmenen vuoden takaa. Hän oli noin vuoden mittaisella valmennusjaksolla Sotekin Nelosen toimipisteessä vuosina 2011‒2012.
‒Menin keväällä 2021 haastatteluun Goodwill Karhulaan. Kun kysyttiin, että olisiko kiinnostusta tulla tänne, niin sanoin, että kyllä. Tuotannon puolelta sain oikeastaan jopa valita, mihin osastolle halusin mennä. Ja sitten kun kerroin, että olen kiinnostunut musiikista, elokuvista ja kulttuurista muutenkin, niin sittenhän päädyin aika loogisesti viihdeosastolle. Siinä olin koko sen kaksi ja puoli vuotta.
Läpikäytävät tuotteet haetaan rullakolla varastosta omalle työpisteelle. Janne kertoo, että välillä hän saattoi käydä työpäivän aikana läpi monta rullakollista tavaraa, kun osaaminen alkoi tulla selkärangasta. Hinnoittelu vaatii tuotetuntemusta ja hintahaitari pitää tietää. Tuotetietoutta Jannelle on kertynyt oman harrastuksen kautta. Ja tehtävässä kehittyi tekemällä.
‒Tykkäsin olla viihdeosastolla, se tuntui niin omalta paikalta.
Viihdeosaston tuotteiden läpikäynnin ja hinnoittelun lisäksi Janne teki kassatyötä ja asiakaspalvelua.
Hän kertoo saaneensa työstään hyvää palautetta myymäläpäälliköltä ja aluepäälliköltä.
‒Yksi isoin juttu, mikä täällä tapahtui, oli se, että pääsin eroon kassatyöskentelyfobiasta. Noin puoli vuotta oli mennyt, kun alettiin kysellä, että haluaisinko mennä kassalle. Mulla oli aina ollut ajatus, että ei kassalle koska siinä joutuu olemaan rahan kanssa tekemisissä ja siinä saattaa mokailla. Silloin kuitenkin ajattelin, että nyt menen ja katson, millaista se on. Mulla oli todella hyvä ja rauhallinen perehdyttäjä. Ja sitten aloin vain tehdä kassatyötä enemmän ja enemmän, ja aloin tehdä myös yksinään kassavuoroja.
‒Itseluottamus kasvoi ja huomasin, että hei, mä handlaan tämän homman. Se oli yksi merkittävin juttu koko täällä oloaikana. Nyt voi sanoa, että olen tehnyt myös kassaa. Koin fobian esteenä, koska kaupan alalla jossain vaiheessa väistämättä myös kassatyöskentely tulee vastaan. Se fobia sitten jäi jonnekin tuonne kauas taakse. Siinä oli yksi onnistuminen mulle henkilökohtaisesti.
Kassatyöskentelyyn kuuluu myös kassan laskeminen ja rahojen vienti säilöön päivän päätteeksi. Janne oli yksi heistä, joka sai tehdä nämä tehtävät. Myös tämä luottamuksenosoitus esihenkilötasolta kasvatti miehen itseluottamusta.
Nuorempana Jannella oli tapana sanoa asioille ei ennen kuin oli edes kokeillut tai katsonut, miltä jokin asia vaikutti. Goodwillissä hän kuitenkin päätti kääntää kurssiaan ja antaa asioille mahdollisuuden. Siitä hän onkin erittäin ylpeä itsessään. Hän ei lopettanut valmennusta kuntouttavan työtoiminnan jakson päättyessä, vaikka se kävikin mielessä, vaan päätti jatkaa osaamisensa kartuttamista ja työkokemuksen hankkimista. Uuden oppiminen innosti jatkamaan samalla polulla.
‒Oli erittäin hyvä, että jatkoin, ja taputin siitä itseäni olkapäälle. Varmistin tietynlaisen pohjan täällä itselleni.
Toisen oivalluksen Jannelle tarjosi asiakaspalvelutehtävät. Hän on koulutukseltaan merkonomi, joten hänellä oli entuudestaan koulutustaustaa asiakaspalveluun liittyen. Häntä kuitenkin mietitytti, miten asiakaspalvelu sujuu erilaisten ihmisten parissa.
‒Huomasin itsessäni senkin, että se asiakaspalvelukin kehittyi mulla tosi luontevasti. Ei se tuntunut siltä, että olisin opetellut sitä. Se tuli tekemällä. Se myös oli mulle sellainen ahaa-elämys, että tämähän onnistuu minulta. Vaatii se tietynlaista sosiaalisuutta.
Saadessaan asiakkailta hyvää palautetta Janne oivalsi tekevänsä jotakin oikein. Asiakkaat tykkäsivät, kun hän oli kassavuorossa ja joidenkin kanssa Janne tuli tutuiksi.
‒Asiakaspalvelua jäin kaipaamaan. Siinä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Goodwillissä sosiaaliset taitoni kehittyivät huomattavasti ja voin hyödyntää niitä taitoja joka puolella arkielämässä. Opin itsestäni aika paljonkin Goodwillissä oloaikana. Kun lähdin täältä, olin pikkuisen erilaisempi tyyppi. Näin itsessäni kehityksen.
Janne teki jälkikäteen huomion, että Goodwillissä tuntui hyvältä olla osa isompaa yhteisöä.
‒Tykkäsin, että sain olla sosiaalinen ja työyhteisössä mukana, ja oli kivoja työkavereita.
Työkaverit ja näiden erilaisten ihmisten muodostaman sosiaalisen piirin hän listaakin yhdeksi parhaista asioista valmennusjaksolla. Mies tunnisti itsestään, että tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä, vaikka ei koekaan itseään yltiösosiaaliseksi. Myös kassatyöskentely ja erilaiset asiakkaat lukeutuivat jakson parhaiksi puoliksi.
Kaikkein parasta hänen mielestään kuitenkin oli se, että hänellä oli ylipäätään paikka, jossa työskennellä.
‒Mulle annettiin vastuuta ja se tuntui hyvältä. Halusin näyttää, että olen luottamuksen arvoinen. Aamuisin, kun tulin töihin, tiesin, mitä päivän aikana tapahtuu. Ei tarvinnut miettiä, että mitä tulee. Täällä tottui olemaan ja osasi talon tavat.
Asia, jota Janne olisi valmennusjaksollaan kehittänyt, oli TE-toimiston virkailijoiden ja säätiön yksilövalmentajien pysyvyys. Hän koki, että valmennusjakson aikana virkailijat ja yksilövalmentajat ehtivät vaihtua useampaan otteeseen.
‒Tietynlaista stabiiliutta tähän toivoisin.
(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)
Pääasiassa kaupan alan töitä aiemminkin tehnyt Janne kertoo pitäneensä Goodwillissä vallinneesta itsenäisen työskentelyn tyylistä ja omaan tahtiin tekemisestä. Hän ei välttämättä haluaisi työskennellä isoissa marketeissa, vaan juuri Goodwillin tyyppisessä, hieman erilaisessa kaupan alan paikassa. Hän tituleeraakin Goodwillia malliesimerkiksi työpaikasta, jollaisessa haluaisi työskennellä, ja peilaa nyt muita työpaikkoja nimenomaan siihen.
‒Mulla oli työttömyyttä runsaasti takana, ja ajattelin, että kun pääsisi näyttämään, minkälainen on työntekijänä. Ja Goodwillissä pääsin, ja sain palkinnon hyvän palautteen ja luottamuksen sekä vastuullisempien työtehtävien muodossa. Tykkäsin olla kyseisessä paikassa ja moni asia loksahti kohdalleen.
Goodwill valmennuspaikkana saa Jannelta suositukset ja valmennusjaksoa pohtivia hän kannustaa sitä kokeilemaan.
‒Ehdottomasti tulkaa. Kannattaa ainakin tulla kokeilemaan ja katsomaan. Heti ei kannata sanoa ei. Tietysti paljon on myös omasta asenteesta ja tilanteesta kiinni.
Pian Goodwill-jakson päättymisen jälkeen Janne aloitti Ekamin vajaan puolen vuoden mittaisen ”Boostia asiakaspalveluun ja markkinointiin” -koulutuksen. Sen puitteissa tehtiin liiketoiminnan perustutkinnon osasuorituksia muun muassa asiakaspalveluun, työyhteisössä toimimiseen ja myyntiin liittyen. Koulutus loppui joulukuun 2023 puolivälissä.
‒Tuossa sai taas kouluelämään tatsia ja huomasin, että opiskelu ei ole se juttu, mitä haluan, vaan selkeää työssäkäyntiä. Koulutus oli ihan hyvä, ei se hukkaan mennyt. Otin sen oman koulutuksen päivityksenä. En ole urajohteisesti ajatteleva tyyppi, riittää, että on työpaikka. Koulutuksen jälkeen pidin tuumaustauon, että mitä teen seuraavaksi. Paikkoja olen katsellut, mihin voisi hakea. Ensisijaisesti haen töitä Kotkasta.
Pitääkseen itsensä aktiivisena Janne hakeutui vapaaehtoistyöhön Kotkan kierrätys ja avustus ry:lle, mitä hän pitää loogisena jatkumona Goodwill-jaksolle. Samalla hän voi pitää silmällä avoimeksi tulevia työpaikkoja. Hän ei näe estettä kysyä töitä Goodwillistä kesäksi, ja miksei pidemmäksikin aikaa.